Pehmeää vai kovaa?

  Hetki tainnut vierähtää siitä kun viimeksi tullut kirjoitettua, mutta nyt kun on taas jalat tukevasti maassa (Suomen kamaralla) ja vuosi vaihtuu kohta ja vielä se päivän valoisa aika alkaa lisääntyä, niin ehkä hyvä ottaa ja startata tämänkin kirjoittelu uudelleen.
  Kun sitä luonnonvaloa vielä odotellaan, niin aina on salamat jeesaamassa. Yks tärkee asia joka kannattaa opiskella on valon muokkaaminen. Monestihan valokuvauksessa puhutaan valon laadusta, esim. kovasta ja pehmeästä valosta. Joku vois ajatella että kun laadusta kerran puhutaan, niin sehän on yhtä kuin hyvää ja huonoa valoa! Tosiasiassa valo on kuitenkin vaan valoa ja loppujenlopuksi valon hyvyys tai huonous riippuu paljon valokuvaajasta. Jos kuvaaja tietää mitä valoa käyttää milloinkin ja miksi, niin valaisu toimii.

   Oma lemppari on kova ja kontrastinen valo. Aika helppoa, salama vaan sellasenaan sohottamaan valoa mallia kohti. Ei tarvitse kauheasti mitään sen suurempia muokkaimia. Valon ja varjon siirtymä on aika suoraviivainen, varjon raja piirtyy terävästi. Kannattaa olla aika varovainen etenkin naisia kuvatessa, jos ei halua erityiseti korostaa ryppyjä.

Tasovalo tai softboksi on hyvä jeesi kun haluaa pehmentää valoa. Boksissahan on usein kaksi valoa läpäisevää kangasta joiden tarkoitus on pehmentää salaman valoa. Kun valo välähtää osa valosta heijastuu ensimmäisestä kankaasta takaisin boksin heijastaviin sisäpintoihin ja sitten poistuu muokkaimesta valaisemaan mallia. Tässä kuvassa varjojen rajakohdat jo selvästi pehmeämmät ja käytössä siis vain se tasovalon sisempi kangas.

  Sitten kun heitetään vielä kehiin se toinen isompi rätti, alkaa varjon raja kadota ja valo muuttuu vielä pehmeämmäksi. Tässä kuvassa molemmat kankaat. Kivaa pehmeää valoa joka imartelee mallia.










Ja vielä yksi samalla tuplakankaalla mutta vielä yhtenä lisäyksenä gridi eli kankainen verkko ohjaamassa valoa.














  Elikkäs lopputulema asiasta on, valo on aina hyvää kunhan tietää milloin minkäkinlaista valoa kannattaa käyttää. Noin pääsääntöisesti voidaan sanoa että kun valonlähde on kohteeseen suhteutettuna pieni, valo on kovaa ja varjot korostuu. Kun valon suhteellista kokoa suurennetaan vaikkapa softboksilla tai ihan vaan viemällä valo lähemmäs mallia, valon jyrkkyys pienenee tehden varjot pehmeämmiksi. Jokainen sitten itse päättäköön minkälaista valoa milloinkin käyttää ja ihan omalla vastuulla.